Kuukausi takana

Ensimmäinen kuukausi on nyt taputeltu. Opiskelijakortilla pääsee liikkumaan koko alasaksin alueella ilmaiseksi. Hyötyliinkuntaa vähentääkin aika paljon, kun bussi kulkee yliopistolle ja takaisin. Jos kuitenkin kävelen kampukselle, kuljen "Klingeltunnelin" kautta. 

Lähes kauttaaltaan spreijatun alikulkukäytävän koristelut uusiutuvat paikallisten taiteilijoiden toimesta aika tiheään. Nimi Klingeltunnel tulee tunnelissa ajavista pyöräilijöistä ja heidän tavastaan soittaa pyörän kelloa kaarevassa tunnelissa. Näin vastaantulija kuulee toisen ja osaa hiljentää vauhtia tai ainakin väistää. 

 Oman asunnon, kampuksen ja keskustan lisäksi olen junaillut itseni myös Hannoveriin, Wolfsburgiin ja Bremeniin. 17. päivä saatiin aamulla opiskelijokortit ja lähdettiin heti niitä testaamaan. Suomityttöjen joukolla päätettiin käydä tutustumassa Hannoverin eläintarhaan. Aika kattavasti oli saatu otuksia ympäri maailman paikkaan haalittua. 

Hannover on yli 500 000 asukkaan kaupunkina noin viisi kertaa Hildesheimia suurempi. Eläintarhan jälkeen pistäydyttiin vielä Primarkissa. Vaatteita oli kirjaimellisesti röykkiöittäin. 

Seuraavana viikonloppuna matkasimme ensin omatoimisesti Wolfsburgin outlet-myymälään. Kirkkaat alennuslaput jos mitkä asettavat materialismionnellisuuden aivan uudelle tasolle. Kyllä sieltä siis jotain pientä ostettiinkin. ;)

Myös yliopiston vaihto-opiskelijajärjestö ESN järjestää meille reissuja. Hannoverissa kierrettiin kaupunkia ja löydettiin rakkauslukko-silta. Siellä sitten hempeillessä piti kaveria jo vähän paijata. 

Päästiin käymään myös vanhalla raatihuoneella. Ylimpään torniin mentiin tiedettävästi mailman ainoalla vinolla hissillä. Hissikuilu kaareutui niin paljon, että hissin lasikatosta huolimatta alhaalta ei pystynyt näkemään ylös asti. 

Lähestyvä joulu synnytti askarteluvimman. Kävimme eveliinan kanssa etsimässä laitakaupungilta oksia ja toimme ne kotiin kuivumaan. Valkeiksi ne olisi tarkoitus maalata ja vaikka palloja koristeeksi ripustaa. 

Kuivattaminen muuten on paljon helpompaa nyt, kun asunnon lämmitys pelaa asiallisesti. Sisälämpötila oli enää 16 astetta, kun luovutimme ja soitimme vuokranantajamme kaverin auttamaan. On aika luksusta, kun sisällä ei tarvitse palella. 

Lokakuun viimeisenä päivänä, pyhäinpäivän aattona, kaupungille oli järjestetty eräänlaiset valokarvevaalit. Kaupat olivat auki myöhään iltaan ja kaikkialla oli valoja, koristeita ja kojuja. Makkara tuoksui ja valot välkkyivät. 

Seuraavana aamuna noustiinkin sitten taas junaan. Tällä kertaa suuntana oli Bremen. Kapeita kujia, korkeita kirkkoja, neljän musikantin patsas ja freimarkt eli suuri markkinatapahtuma. 

Makkaran ja oluen luvatusta maasta löytyy myös ihania kahviloita herkullisine kakkuineen. Tänään kävimme sunnuntain kunniaksi herkuttelemassa.