Mr B.

On hyviä ja huonoja päiviä. Tämä päivä lukeutui jälkimmäisiin.
Edellisten päivien pros and cons:

+ Minulla on suklaata
+ Minulla ei ole henkilövaakaa
- Halusin leipoa, mutta asunossa ei ollut sähkövatkainta, vuokaa tai edes pannulappuja
+ Marketissa oli
+ Heräsin aikaisin tänään
- Tänään piti herätä aikaisin
- Eilen sattui kurkkuun ja päähän
+ Tänään ei
- Heräsin eilen ennen kello seitsemää ilmoittautumaan kurssille, jonka ilmoittautumisalustaa ei      avattukaan. Koska saksa.
- Yleinen ahdistus
+ Puujalkavitsit
+ Tee on hyvää
+ Minulla on ihania ystäviä
+ Interveppi (mikä sana!!!)
+ Asunnossa on astianpesukone ja pyykinpesukone
+ Olen nähnyt jo kaksi hyvää saksalaista elokuvaa
+ Hommasin polkupyörän
- Joku puhkoi pyörästä takakumin
+ Huomenna saadaan opiskelijakortit, ja lähdetään Hannoveriin
+ Opiskelijakortilla pääsee niedersachsenin alueella ilmaiseksi julkisilla
+ Puhelin toimii
- Ikkunan alla kulkee yöaikaankin varsin äänekästä porukkaa
+ Nukun sikeästi
- Ostariltakaan ei löydy normaaleja lakanoita (saksalaiset ilmeisesti nukkuu froteisissa...)
+ Minua rakastetaan
+ Minä rakastan
+ Minulla on oranssit verhot

Joo. Listaa tehdessäni jo huomasin, että onhan niitä plussia enemmän kuin miinuksia. Mielessä ainakin. Ehkä huonot vaan unohtuu. Hyvä niin.

Eka viikko

Hallo Leute!

Tänään tuli ensimmäinen viikko Hildesheimissa täyteen. Kavereita on saatu, saksaa opittu ja kaupunkia katseltu. Vaito-opiskelijoita kampuksella on 127 ja kunhan kaikki saksalaisetkin opiskelijat parin seuraavan viikon aikana opinahjoonsa saapuvat, on meitä kaikkiaan sellainen kuusi tuhatta. Vaikka Hildesheim Saksan mittapuulla onkin melko pieni kaupunki, voi Savonlinna jälkeen olla vilinään totutteleminen.

Ja uskokaa tai älkää, noihin sataan kahteenkymmeneen seitsemään sisältyy viisi. Suomalaista. Tyttöä!
Näiden kaa on ollu jo monta kivaa päivää ja juttua. Tässä vaiheessa pitää vähän ikävöidä myös Suomeen jääneitä ihanuuksia. Ootte mun mielessä!

Lennettiin siis tosiaan kaverin kanssa viikko sitten Bremeniin ja tultiin junalla tänne Hildesheimiin. Meidän "buddy" , Kathrin, juoksi meitä vastaan, kun vähän aikaa olimme häntä asemalla etsiskelleet. Kathrinin kanssa käveltiin alle kilometrin matka asunnolle ja kirjoiteltiin vuokrasopimukset. Avaimet käteen ja totuttelemaan ajatukseen, että täällä sitä seuraavat viitisen kuukautta sitten punkataan. 

Kunnon turistina tietysti kuvailin maisemia junan ikkunasta. ;D Maissi kasvaa vielä lokakuussakin. 

Kartasta on yllättävän paljon hyötyä uuteen kaupunkiin tutustuessa. Varsinkin kun WLAN on nykyisin puhelimeni ainoa netti. Kaupungilla palloillessa ei paljon googlemapsia tai heredriveplussia käytetä. Evellä puhelimessa netti on, ja usein siitä iloitsenkin. 

Tänään vietettiin shoppailupäivää. Viikon olen samoilla lenkkareilla täällä kulkenut, mutta tänään piti vaihtaa bootsit jalkaan heti, kun pystyin niitä omikseni sanomaan. Paikallisessa ostoskeskuksessa, Arneken Galleriassa, oli tänään muotinäytös. Sitä tosin tuli vain ohikulkiessa vähän vilkaistua. Lähinnä keskityttiin tarjonnan kartottamiseen, mutta jotain kivaa löydettiinkin. 

Syötiin thaimaalaista ja illalla mentiin vielä katsomaan saksalaista elokuvaa! Kaikki ei-saksankieliset elokuvat poikkeuksetta dupataan saksaksi, joten valittiin suosiolla paikallinen tuotos. Ihan kaikissa paikoissa en täkäläisten kanssa tajunnut nauraa mukana, mutta hauskaa oli silti, Yllättävän hyvin pysyi juonesta jo viikon preppauksen jälkeen mukana.